Saa tulla ettimään! Äänimerkin jälkeen
 

Tartuin taas kaksin käsin vanhoihin albumeihin ja niistäs puolestaan tarttukin huisi jakamisen onni ja tarve. Tää entry on omistettu ihan puhtosesti lapsuudelle, isälle ja äidille. Ennen kaikkea kiitokseksi äidille (ja 2000-luvun syömälle kuvaussilmälle ja ysärifilmikameran muistolle). Äidille joka on rakastanut mua ja meitä linssinkin läpi!

tiedätkö hetken nimeltä hullunkaipuu katsot aurinkoon sokaistumatta

Oon syksyrakastunut. Elämään ja tähän syksyyn. Nuupahdan helposti unelmoivaks romantikoksi niinku mein pihan lempparipuun oksat taas kun tuulet vaihtuu vähä viileemmiksi ja arjessa saa olla vähän nuutunu niin että kaikki vapaat hetket on juhlaa. Tuli mieleen kuinka heinäkuun viimesillä kiivettiin Ollin kanssa yötä vasten näköalatorniin ja oltiin yhtä mieltä siitä että ootetaan syksyä, tai ainakin niitä kirpeitä ja kutkuttavia osia siitä. Ja sitte talvea. Ja senkin voin sanoa keveesti että KERRANKIN, en allekirjota yhtään sitä klassista tunnetta että " 'ttuku meinasin kesällä sitä ja meinasin myös tätä mutku, mutku, mutku, ja no can do" VAAN. Sen että oon eläny ihan täysillä siis oikeesti eläny ja käyttäny energiani siihen elämisen autuuteen enkä sisällöttömään meinaamiseen tai ylipäätään, en kadu mitään eikä mitään tarvi jossitella, plus oon saanu moneen pieneen ja isoon hetkeen olla onnellinen. Huomaan ilosesti että oon nauttinu kesästä aidosti nyt kun oon ihan valmis vuodenajan vaihtoon ilman jonkun muun hampaankoloihin jääneitä retkiä tai aurinkopäiviä.

Väsytin kuitenkin itteni viikonlopulla niin että maanantain ekatunnin jälkeen ryömin kotiovelle. En osannu aavistaa että tänäkin syksynä voisin ajautuu sellaseen voimattomuuteen että pitää päästä pois tollasesta hälystä kerään itteensä. Meinaan jo pitkän aikaa oon oikeestaan nauttinu kaikesta tapahtumasta ja siitä että ympärillä on koko ajan ihmisiä ja sykettä. Esimerkiksi koulussa kun opiskelen ihan oikeesta innosta tai nauran paljon vapaammin ku vuos takaperin. Voin hengittää ja olla henkisesti leveesti, niin ettei tarvi tuntea vahtaavia silmiä selkäänsä jämähtäneenä tai miettiä että mitä mun tarvii tehdä tai miten olla tai muuta sitä samaa sarjaa. Vapaus näkyy ja tuntuu ahtaissakin hetkissä kuten ihmisvilinässä tai koulun vessoissa. Jestas miten ihanaa hengittäminen on! Tuntuu mahtavalta aatella että lähennyn Kertunkin kanssa koko ajan. Kuitenki tän viikon alkuun teki mieli vaan sulloo ittensä peittopesään ja tapani mukaan pistää pää tohjoksi ja lähettää postipaketissa johonkin mieleisimpään leffamaailmaan. Leffastahan mä sen sykäyksen sunnuntainakin taisin saada; sellain sykäys joka herättää ja sen jälkeen saa tekemään hulluja asioita, joita mä nimitän leffamaisuuksiksi. Kirjotin kaipuunnälästä tai mistä lie jumaluudesta syntyneet pari lausetta ja laitoin ne luojan kiitos sellaseen numeroon ettei tarvinu katua itteensä näännyksiin seuraavana päivänä. 

Mun suussa haisee kloori, vessassa haisi kloori ja vaikka monet vastaantulijat mukatuoksuu siltä tietyltä edelliseltä ihmiseltä niin huomasin että mr.O on jättäny jälkensä ja tuoksunsa alakerran vessan naamapyyhkeeseen. Tän aamun pelastus oli kurssitöiden palautusta ja mrs. Svalan kommentti  "retorisesti kaunis mutta enemmän sisältöä ois voinut olla" Chaplinleffan arvostelusta plussalla varustettuna. RETORISESTI KAUNIS, meikäläinen päättää tänään sitte olla retorisesti kaunis kaikessa mitä teen. Vai onko mun elämäkin RETORISESTI KAUNISTA mutta sisällöltään vajavaista. Ja mikä tää mr & mrs- juttu nyt muka on?! Nettisivuarvioinnistakin vedettiin täydet pisteet. Kannatti vissiin herätä.

Tänään myös kosketus työväenopiston kursseihin kiinan alkeiden ja joogailun kautta SYVENEE arfobicsin merkeissä. Tai ainakin dancing bare feet luo touchia ja iskuja maantasalle. Jänskättää ja kutkuttaa ihan vietävän kivasti, tuntuu ihan superilta ja omalta että on lähteny näin moniin juttuihin mukaan. En kyllä hemmetti tiedä mitä siitä kiinasta vielä ajattelisin. Ainakin haastavaa ja mielenkiintosta niistä maanantai-illoista tulee, ainakin kielellisesti, vaikka opettaja ei vastannutkaan yhtään mun ennakko-odotuksia värikkäästä ja ees vähän räiskyvästä ihmiseshenkilöstä. Totuus näyttikin taloudelliselta talousprojektiin osuen: harmaalta tukalta, hailakansävyseltä vaatetukselta, ja pieneltä kaljamahalta. Hyvin suomalaiselta.

Me rakastetaan toisiamme hanna tuli tänne tänää mä en jaksa kirjottaa paitsi ollaa vdettu rentoa kukitettu siis toisiamme meidän parvekkeella ja me mentiin hannan jans na8imisiin ja sillä mneni neitsyys ja sitten sen perään vedin marsua meidän olohuoneen laittialla en oikeesti vetäny hanna luuli emmä meidän hääyönä ja meillä alkaa menkat molemmilla ja kello on kolme ja katottii tänää king arthur. king arthur on meidän kaVERI ohio caps lock oli vahinko. mut kolme päivää putkeen mäntsälässä ei saa olla opää pilvissä. melkee rimmas.


mä tein noille yuunimakkaraa. siis uunissa amakkaraa. se oli hyvää mutten ite syöny ja nyt soi cmx. hyvää juhannusta mullon ollu ihanaa ja mä rakastan hannaa koska se aina vaa tajutaa ja silti se on tossa vieressä kuha vaa on ei tarvi muuta. ja mullon taas ääni lähteny. musta ei tarvi muuta ystävän ku vaa olla läsnä ei tarvi mitää ihmesuorituksii kokoaja et pitää nähä ja olla siel ja tääl mut kuha on sillon ku siltä tuntuu vieressä ja on kahestaa ja synkkaa ni kaikki rulaa täydellisesti ja on loveeee kaikille tee hanna ja hanski ja kumppanit ja hnanna kiitti ku tulit

älä mene älä mene älä mene tee cmx ootte ihanii myut

Eka aamuherätys sit perjantain. Lähin isän työkaverin kyydillä Treelle ja oon täällä nyt pari päivää, kunnes perjantaina saavun uljaasti takas kotimaisemiin ja suunnitteilla ois yhet humaloinnit tai vähintään vaadin irrottelua. Tajusin tänään et se kuvaava sana on ehkä ikävystynyt, ni ja nyt taas ikäväinen. Tosin ikävä ehtii koputtaa mun olkapäätä jo sillon ku toinen käy vessassa.

Tultiin käymään Juhalla ja täällä on joku uus naikkonen ja pari koiraa. Kuivan olonen nainen. Luistelin tokaa kertaa tänätalvena ja leikin isokarhua eikä raitis ilma tosiaan oo pahasta. Nyt just on sellain inspiraatioaalto aika moneenkin suuntaan, tekis mieli hoitaa kaikki rästiin jääneet jutut yhellä kertaa. Se on sääli sinänsä koska tiiän että kun pitäs johonki keskittyä ni alotekyvyttömyys vie voiton ja päädyn tuijottaa seinää.

Nyt jo ikävöin niitä alkuviikon aamuja kun oltiin ihan kaksin vain. Niinku nuoripari herää aamulla toiseen painautuneena ja vaikka mä nousisin aikasemmin niin se ei haittaa. Mikään ei haittaa koska muulla ei oo väliä. Aamuja jolloin laitoin aamupalaa, keitin teetä, juotiin sitä teetä. Teetä, mehua, kaakaoo, ihan sama. Niitä taivaan aamuja ku aamusavuketta ei häiritse mikään ja savun läpi näät sun koko maailman tiivistettynä yhteen ihmiseen. Vielä kun siihen ihmiseen paistaa aurinko ja se hymyilee. Tai on hymyilemättä, kunhan on vaan. Mulla on niitä pieniä arkisia ja vähemmän arkisia rakkaustarinoita.

Taisin puhuu äsken 11 minuuttia ja 55 sekuntia puhelimessa masturboinnista ja vasemman kiveksen särystä, vaikka nauroinkin ja huusin että tästä puhutaan vielä eikä mua kiinnosta vasen kives tippaakaan eikä niin vakavista asioista keskustella puhelimitse. Ja että masturbaatio on köyhää ja että pidän susta paljon.

Ei oo enää lämpöä mut huone on ku pommin jäljiltä, ei suinkaan masturboinnin. Oon todella turvassa ja viikonloppuna you look like I need a drink. Oikeesti oon vilpittömästi hymyilly sille että mua on kutsuttu monena päivänä miniäksi vaikka se onki turhan kliseistä ja naiivia mut mitä sitte. Haluun kummitella mun hobittia, onkoha se kasvanu. Harmi ettei se osaa höpistä mulle viel puhelimen välityksellä.

Niin ja en oikee oo harrastanu leikkelemistä ja pidän sitä jollain tavalla narsistisena, haluun kyllä paljon uusia kavereita ja tuntea ihmisiä. Ei yhtään mitään henkilökohtasta, nyt tarvin tilaa ja uudistuksen koska kaverisivut täyttyy eikä musta taida olla niin aktiiviseksi ku se vaatis. Katotaan miten käy, ilmota tähän jos oot innostunut ja kiinnostunut pysyy vielä mukana, lukees mitä mulla on tarjottavaa. Mut ensimmäinen cut - cut - cut coming

Kerro rehellisesti, mitä mieltä olet minusta. Nimettömästi tai nimellisesti, päätä itse.